Viime viikon loppuun saatiin yhdet porukka treenit tokoon ja olipa taas kiva tehdä liikkeitä käskytettynä ja häiriön alla. Ja tietysti saada hyviä vinkkejä virheiden korjaamiseen.

Adan osalta kokeen lähestyminen ei aiheuta suurempia sydämen tykytyksiä, liikkeet tuntuu tällä hetkellä olevan hallussa tunnarin takkuilemista lukuunottamatta. Jos ja kun Ada malttaa mennä kapulakasaan rauhassa ja tehdä nenällä töitä, en epäile etteikö oikea löydy. Nyt tuntuu vaan olevan jonkunlainen ymmärrysvaikeus meillä siinä, mitä niiden kapuloiden kanssa tehdään: juostaa päin ja hajotetaan ympäriinsä vai juostaan niiden päälle makaamaan (luuli reppana menevänsä ruutuun). Yleisesti ottaen mie oon niin tyytyväinen Adan kanssa tokoiluun ja touhuiluu, tekee innoissaan ja iloisella mielellä, näkee että tykkää. Meidän tokoilu ja kisaaminen siinä on vaan plussaa kaikelle muulle oleellisemmalle, tiedän että pisteitä menetetään monessa kohtaa jo siinä, että koira toimii cockerimaisella tohotuksella vailla tokon vaatimaa jämptiyttä ja toisaalta ohjaaja töpektii lisäkäskyillä tms. väärissä paikoissa. Ei me pisteet vaan tekemisen saaminen kisatilanteessa samaan kuin treenatessa.

Oodin kanssa tulen kisoissa käyttämään aika paljon apuja ja tehosteita, vielä on paljon puutteita liikkeiden tarkassa suorittamisessa. Mutta lähdetään kokeilemaan kisatunnelmaa.

Lau:n uudessa hallissa käytiin vielä alkuviikosta ottamassa omalla porukalla liikket läpi. On se vaan hieno halli ja mahdollistaa tänkin lajin harjoittamisen muualla kuin pölyisissä parkkihalleissa tai lumella.