Ensimmäinen mejä-koe kokemus takana ja oikein mukavin muistoin. Oodi tiesi missä mennään ja mitä metsässä kuuluu tehdä, tuloksena 44pistettä ja AVO1-tulos!! Olen yllättynyt ja iloinen, metsässä narun päässä talsiessa en ollut ollenkaan varma mennäänkö siellä missä pitää, onneksi Oodi tiesi. Ihmettelen vaan miten... Niin vähällä harjoittelulla ja ohjaajan kokemattomuudella kyse täytyy olla vain ja ainoastaan lahjakkaasta koirasta.

Tuomari Kati Huovilan koeselostus kertoo meidän metsätaipaleesta seuraavaa:

"Innolla ja tarkasti alkumakaus haistellaan, mistä lyhyt ohjaus ja itsenäisesti maa-ja ilmavainuiseen jäljestykseeen. Oodi tietää tehtävän ja etenee aaltoillen 1-osuuden puolivälistä lähtien, missä sorkkien jäljet ensin pyörittävät. Yhdellä kehoituksella jatkaa. Makaus haistellaan ja pienellä kaarroksella jatkaa. Ennen 2.kulmaa pyöritystä ojan kahta puolta, itsenäisesti jäljen sivulla edeten. Ilmavainulla makauksen vierestä ohi, tarkasti 3-osuus ja ilmavainulla sorkkaa haistelemaan. Oodin ja ohjaajan yhteistyö hiljaista ja sujuvaa kokemattomuudesta ja aaltoilusta huolimatta."

Monta hyvää treenivinkkiä saatiin niin tuomarilta kuin koekavereilta. Ajatuksen muhivat jo. Toivotaan muutamaa koepaikkaa lisää keväälle, niin päästään testaamaan taas Oodin nenää.