Joulua vietettiin reissaten ja sairastellenkin, kilttejä oltiin oltu, pukki muisti jokaista. Lelumäärä lisääntyi kohtuudella, Ada ja Oodi saivat ruokapakettien lisäksi uudet sängyt, heijastinliivit ja BOT-alustan sekä toisen takin. Kyllä nyt kelpaa kölliä, lenkkeillä ja treenata.

Joulusta toipumisen jälkeen käytiin lau:n epiksissä kinkunsulattelu kisoissa. Molemmat koirat juoksivat kilpailijoiden radalla. Napakka pakkaskeli teki oman haasteen koirien lämmittelyn ja lämpimänä pitämisen suhteen. Ada oli suoritusvuorossa ensimmäisenä ja kohmeisen ohjaajan laiskan ja vetelän ohjauksen vuoksi Ada ohjautui väärään päähän putkea radan alkuvaiheessa, jo viidennellä esteellä. Ada tuskin virhettä huomasi ja rataa jatkettiin kisanomaisesti loppuun saakka. Hienosti Ada otti kontaktit maahan hakeutuen kuten treeneissä nyt ollaan tehty. Sopii siis tällä hetkellä paremmin Adalle kuin namipaloilla kikkailut. Ja nyt kun Adan kontaktit ovat hyvässä kuosissa, niin Oodia en kisatilanteessa saanut tekemään kontakteja treenejen lailla. Jäi sekä puomilla että aalla himmailemaan liian ylös, vaikkakin reilusti kontaktin puolelle. Treenatessa juoksee täysillä etujalat puomilta alas asti, mutta kisatilanteessa ei toimi, vielä. Muutoin Oodin rata oli mukava, kepitkin meille ihan loistavat. Puhtaalla radalla pikkucockeri juoksi reilun miinusajan.

Uutta vuotta otettiin vastaan kotona, vieraiden kera. Oodi nautti täysin siemauksin omantasoisesta seurastaan; kolme kaksi vuotiasta lasta ja Oodi temmelsivät sujuvasti porukalla niin sisällä kuin ulkona. Ada tyytyi seuraamaan tilannetta paheksuvalla katseella vähän etäämmältä. Illalla saunomisen ja syömisen päälle ikkunan takana raketteja tapittivat vieretysten kolme pyjama pukuista kaksi jalkaista ja yks karvainen kakara, kaikki yhtä innoissaan ja haltioituneena  Jälleen Ada tyytyi rouskuttamaan luuta omassa ylhäisessä rauhassaan eteisen matolla. Kukin tyylillään.