Pentulaatikossa riittää säpinää ja ääntä. Koko porukan hoitaminen kerralla on mahdoton yhtälö, kun syöttöpaikatkin loppuvat kesken. Nyt pennelit on jaettu kahteen sakkiin ja emon hoidosta ja maitobaarista nautitaan vuorotellen. Tunnin, puolentoista välein vaihdetaan "uniosastolle". Tuntuu olevan toimiva tapa; jokaiselle riittää oma nisä ja näin ollen pennut saavat keskittyä tankkamiseen ja voimien keräämiseen ilman jatkuvaa taistelua paikasta. Ja koska pennut ovat tyytyväisempiä on myös Oodi levollisempi ja keskittyy hoitovuorossa oleviin, eikä hötkyile joka piippauksen perään.

Oodin hoitovuoro on siis tauoton, kun puolentoista tunnin välein syömäään tulee uusi innokas porukka. Onneksi Oodille ruoka maistuu ja on halukas tankkaamaan energiaa tiheään tahtiin.

Pieniä, mutta niin pippurisia. Nämä lähes viikon etuajassa syntyneet pennut ovat tiukasti elämässä kiinni. Matka on vielä kuitenkin pitkä, jotta 148g:n lähtöpainosta saavutetaan cockerin pyöreä ulkomuoto.