Ada on jälleen lääkekuurilla, sama vaiva uusiutui taas ja edessä kahden viikon lääkekuuri ja viikon karenssi päälle. Eläinlääkärin kanssa oli puhe, että jos kontrollinäyte ei kuurin jälken ole puhadas täytyy Adalle tehdä tarkempia tutkimuksia ja selvittää mistä moinen tulehduksen kierre johtuu. Ada on kyllä kaikkinensa ihan pirteällä tuulella ja mennä viipottaa niin agissa kuin metsälenkilläkin ihan totuttuun tapaan. Lääkekuurin ajan otetaan kevyemmin ja toivotaan, että tämänkertainen lääkitys tehoaa ja vihdoin ois tän vuoden sairastelut kaikki tässä.

Viime viikolla tyttöjen ohjelmaan kuului rauniotreenit ja parit Oodi painotteiset agi-treenit. Raunioilla Ada joutui tähän mennessä vaikeimman etsinnän eteen, ja kovalla periksiantamattomalla työllä se vihdoin löysi toisenkin ukon. Kyllä oli koira työtä tehneen oloinen etsinnän jälkeen. Poikkeava tämä etsintä oli aiemmista selkeästi laajemman alueen ja huonon tuulen vuoksi. Ei meinannut Adan nenään haju toisesta etsittävästä tarttua, ei sitten millään. Onneksi Adan yritys sitten palkittiin ruhtinaallisesti herkuilla ja kehuilla. Oodi teki yhden ukon etsinnän suppeammalla alueella ja löysikin sen suht vaivattomasti. Muuten Oodin kohdalla harjoitukset tuntuivat menevän enemmän höppäilyn puolelle, kerää ihme kierroksia odotellessaan, eikä sitten malta keskittyä oleelliseen. Ja täytyy sanoa, ettei itsekään ehdi oikein nopeilla koiran vaihdoilla keskittymään molempiin kunnolla ja koska tää nyt on ensisijaisesti Adan juttu, niin Oodi-raukka saa nyt vielä kärsiä kakkosen osasta, tässäkin.