Vuoden viimeistä viikkoa viedään. Joulukuu on treenaamisen suhteen elelty hiljaiseloa ja koirat ovat poikenneet hallilla vain pariin kertaan; Oodi lapsi-agilitykurssilla Jennin seurana, parit päivä agit molempien kanssa sekä tapanina epiksissä. Miun parin viikon sairastelu sekä muutenkin energiaton olotila ovat myöskin tuoneet koirille varsin rauhallisen joulukuun vieton. Pääasiassa lenkkeilyä perheen ja välillä koirakavereiden kanssa.

Jouluun puolessa välissä Ada kimpaantui totaalisesti Oodin härppimiseen ja hyörimiseen lenkillä ja reijitti siltä toisen korvan. Syy Adan totaaliseen hermostumiseen löytyi eläinlääkäri reissulla, kun vein molemmat verisen jupakan jälkeen tarkastukseen; Adalla paha virtsatietulehdus, kivuliaita virtsakiviä sekä totaalisen jumissa oleva runko. Nyt ollaan lääkekuurien kanssa loppusuoralla ja Adan olemus ja käytös on taas muuttunut ihan tavanomaiseksi. Kunhan saadaan kontrollinäytteen ja -käynnin myötä terveen paperit, niin Adan ohjelmassa on tulevian kuukausien aikana hieronta/fys.terapia käynnit, jotta saadaan kulunut runko kuosiin. Oodi selvisi tapahtumasta lähinnä henkisillä vaurioilla, korva paranee paikallishoidolla ja sama Adan ärsytys operaatio lenkillä vaan jatkuu... ei oppinut kerrasta, pitää vaan kokeilla onneaan uudestaan....Oodille toivelistalla ois jokunen hippu lisä-älyä ;)

Kinkinsulatus epiksissä Oodi juoksi kaksi rataa (1-luokkalaisten sekä 2-3-lk) ja hyvin pinkoikin; ekalta radalta yks hyppy tehtiin väärään suuntaan, mutta muuten ihan priima Oodia ja toisen radan muurin palikat kolisi suoralla, kun ei malttanut hypätä kunnolla. Kyllä siitä vielä hyvä tulee. Ada pääsi osallistumaan yhdelle radalle ja intoa täynnä puhkuen lisäsi tuomarin tekemiin suunnitelmiin yhden hyvin rataan sopivan putki-hyppy-lenkin ja jatkoi radan muutoin puhtaana. Kyllähän Ada tietää miten mennään, minkäs sille mahtaa jos numerot on joku tumpelo laittanut vääriin kohtiin :)