Kuusi tuntia hallilla, auto täynnä tavaraa, pukemista, riisumista, pulkkailua, eväiden syömistä ja tän äidin organisointikyky taas koetuksella. Kaiken muun ohella juostiin Oodin kanssa kolme rataa, kaksi agia ja yks hyppy. Aamun pirteydessä ekalta radalta Oodille tyypilliset kaksi keppivirhettä, tuloksena 10 (-4,22)  ja 2.sija. Toiselle radalle lähtöön valmistautuminen menikin sitten Puuha Pete-karkkien avaamista selvitellessä - tulos nolla ja ei mitään muistikuvaa radasta, kai myö numerojärjestyksessä se tehtiin kun puhtaalla maaliin päästiin. Tulos siis 0 (- 11,22)ja sijoitus taas 2. Kolmannen ja viimeisen radan tutustuminen menikin sitten harakoille, kun ei pikkumiehen paikalla odottamiseen riittäneet enää perinteiset kasvatusmetodit. Tutustuttiin sitten sylikkäin kehän laidalta. Sama järjestyshän niissä numeroissa aina on, eikö?! Radalla meinattiin lähteä tupla (vai triplako se on) ohjauksella, kunnes viime hetken pelastus saapui hätiin. Loistavaa tekemistä taas Oodilta, kunnes ennen loppusuoraa huomasin ohjaavani sen putkeen suunnitelman mukaisesti, mutta ehdin sivusilmällä huomaamaan, että numero peeveli olikin toisessa päässä putkea. Kehveli sentään. Oodi toimi niinkuin ohjaus edellytti ja teki varsin hienon suorituksen ilman ratavirheitä loppuun saakka. 

Eli ollaan taas lähempänä 2-luokkaa, yhtä agi nollaa huutaa vielä. Josko sen nyt jostain sais tälle vuodelle vielä väännettyä. Sitten vois keskittuä tekemään alkuvuoden treeni- ja kisasuunnitelmat.