Heinäkuun kolme viimeistä viikkoa ovat tuntuneet oikealta lomalta, niin koirille kuin ihmisillekin. Oodi aloitti juoksut heti sm-toko reissun jälkeen ja sen vuoksi agin ja tokon treenaamisesta on ollut taukoa, Ada on pitänyt "juoksulomaa" ihan sympatia syistä. Raunioilla toki ollaan käyty pariin otteeseen kelpie porukalla, vaikka viralliset harjoitukset ovatkin reissujen vuoksi jääneet väliin lähes koko heinäkuun ajalta.

Cockereilla oli siis kaksi erillistä lomapätkää omistajista ja ne saivat nauttia luottohoitajien palveluista omassa kotona. Kolmannelle reissulle rekut pääsivät sitten mukaan, kun Oodin juoksut olivat kutakuinkin ohi ja matka suuntautui vähän koiraystävällisempiin maisemiin.

Elokuun alun myötä on taas arki palannut meidänkin perheeseen ja koirillakin jatkuu normaali harjoittelurytmi. Agin suhteen jatkan molempien kanssa erillisissä treeniryhmissä ja sen lisäksi pyrin jatkamaan hyväksi todettua omatoimista harjoittelurytmiä, 1-2 krt viikossa aamutreenit. Itsekseen harjoittelun haasteena on useimmiten pienen ja ehtivän häiriötekijän vahtiminen harjoittelun lomassa   No, lähinnä olenkin keskittynyt aamuisin Oodin keppiharjoitteluun ja muihinkin yksittäisiin vahvistettaviin esteisiin.

Raunioilla Oodin kurssin viimeinen kerta on tällä viikolla ja sen jälkeen pitääkin miettiä, miten haukkujen raunioharjoitukset jatkossa toteutan. Ohjattuun ryhmään toivotaan kuulemma osallistuvan 1koira/ohjaaja. Tokihan radalle pääsee omalla ajalla tekemään toisen koiran kanssa, jos ohjattuihin treeneihin ei molemmilla pääse. Mistä kummasta vaan sitä aikaa repisi....