Oodin kanssa ajeltiin sunnuntain Imatralle koittamaan onnea toisiin agi-kisoihin. Oltiin hyvissä ajoin liikenteessä ja kisapaikalla lenkkeilemässä ennen ykkösluokan alkua. Olo kisapaikalla oli oudon rauhallinen ja leppoisa; mukana oli vain yksi huollettava ja vain yksi repullinen tavaraa. Sitä kun on niin tottunut raahautumaan joka paikkaan mukana kaksi koiraa ja yksi pikkuihminen, säätämään rattaiden, hoitolaukkujen, lelujen, eväiden ja muiden tykötarpeiden kanssa, että eihän sitä osaa enää muuten ollakaan. Ja sitä on väittänyt olevansa kädet ja ajatukset täynnä työtä ennen lasta.... ja pyh sanon minä!!!

Imatralla siis vain yksi rata Oodilla. Maneesi oli kyllä todella pieni ja epäkäytännöllinen, kaikenmaailman rähisijöitä ja naksijoita joutui taas pikkulupan kanssa väistelemään. Tulosta radalta ei saatu, koska ohjaaja jatkoi kepeiltä loppua korjaamatta matkaa eteenpäin. Alkumatkasta koira katosi ohjaajalta pariin otteeseen joten ennen hylkyä oli alla jo muutama kieltovirhe esteiden ohittamisista. Kummallista kaartelua ja haahuilua Oodi kisoissa esitti, uusi asia joka on ilmennyt nyt vauhdin lisääntymisen myötä. Puututaan asiaa treeneissä.

Alla Oodin kuva Kotkan episten palkintojen kanssa; luut ja ruuat on jo syöty, pokaali ja ruusuke laitettu eteenpäin kierrätykseen, tipu höyhennetty....

Adan on nyt syönyt lääkettä virtsanpidätyskyvyttömyyteen viikon verran ja isommilta "vuodoilta" ollaan nyt vältytty. Vielä pientä tihkua esiintyy ja tavanomaista enemmän Ada huoltaa itseään, mutta pirteä ja reipas on koko ajan ollut. Parin viikon päästä uusiin kokeisiin ja katsotaan miten sitten asian kanssa edetään. Tänään illalla Adalla ja Oodilla epikset omassa hallissa ja viikonloppuna Oodin kanssa lähdetään Kotkan kisoihin käyttämään Adan perutut startit.

Ada heinäkuussa -09.