Viime viikolla Oodi kisasi tokon merkeissä tiistaina imatralla ja Ada lauantaina Kangasalalla.

Oodin tokoilut menivät taas lähinnä sekoiluksi....miten koira voikaan "kadota" kehässä kontaktista niin? Tai kyllähän mie tiedän mistä se johtuu, mutta ois kiva olla yhtä kadoksissa sitten harjoitellessakin niin ei turhaan uskottelisi itselle muuta osaamistasosta. No, selityksiä riittää aina, tekoihin tarvitaan lisää harjoitusta.

Heti kehään siirryttäessä  ja riviin asettautuessa katosi Oodi omiin maailmoihin ja kontaktin saaminen oli tuskallista.

Oodin rivi:
Luoksepäästävyys 10
Paikallaolo 0 (oli levoton ja poissa kontaktista, otti perheestä hajun, nenä seurasi niiden kulkua kentän/parkkipaikan sivua pitkin ja lopulta kun nenä ei saanut hajua tarpeeksi hyvin, nousi ylös ja jatkoi ilmavainun ottamista. Ei liikkunut paikaltaan mihinkään. Lopulta istahti  takaisin ja kysyvällä ilmeellä tuijotti miuta: "mitä kummaa sie siellä seisoskelet?")
Seuraaminen hihnassa 9
Irti seuraaminen 7
Maahanmeno 6 (kaksi käskyä)
Luoksetulo 10
Seisominen 6 (kaksi käskyä)
Hyppy 8
Kokonaisvaikutus 8

Yhteensä 134p. /3.tulos

Aikalailla masentavaa kerta toisensa jälkeen kisoissa todeta miten raakile Oodi vielä on. Harjoitellessa miulla on ihan luottavainen mieli sen osaamisesta, mutta kisatilanteet kertovat jotain aivan muuta. Pitää nyt vähän miettiä miten sen kanssa etenee; antaako nyt rauhassa kypsyä ja treenaita vain, kokeilla sitten loppuvuodesta uudestaan kisaamista, vai kuinka.

No, torstain raunio treeneissa koettiin sitten Oodin kanssa tekemisen ja onnistumisen riemua tokoilun masennuksen vastapainoksi. Oli tainnut pikkucockeri viikon aikana mietiskellä pienessä päässään raunioiden tarkoitusta, kun niin innolla ja rohkeasti syöksyi etsintä puuhaan. Tehtiin Oodille perääajoja ja pari kasan yli etsimistä. Ensi kerralla piiloilta etsimään suoraan. 

Perjantaina iltapäivästä koukattiin cockereiden kanssa Jenni kyytiin ja lähdettiin ajamaan kohti Adan toko-koitosta. Kyseessä oli Tokon SM-kilpailut, joissa Ada osallistui Cockerit ry:n joukkueeseen voittaja luokan koirana. Tiedossa oli siis isot kisat ja pitkä päivä lauantaille.

Lauantai aamuna klo8 oltiin jo skarppina kisapaikalla ilmoittautumasssa, leirin pystyttämisen ja virallisten avajaisseremonioiden jälkeen kisat pääsivät alkamaan klo9:45, jolloin kaikilla luokilla alkoi paikallamakuut. Kentällä pyöri samanaikaisesti 15 kehää, kyseessä oli siis todella isot kisat. Muiden luokkien kehien seuraaminen oli aika satunnaista, ihan tarpeeksi oli että pysyi kärryillä omien kolmen kehän seuraamisessa.

Voittaja luokassa kilpaili noin 70 koiraa, Adalla kilpailunumero 46. Voittajan suoritukset tehtiin kolmessa kehässä, kolmelle tuomarille, joilta kaikilta saatiin liikkeiden lisäksi kokonaisvaikutuspisteet. Ykköskehässä tehtiin paikallaolo, kakkoskehässä hyppy-nouto, kaukot, tunnari, luoksetulo ja istuminen. Kolmoskehässä seuraaminen, ruutu ja metalli.

Kisapäivä virui pitkäksi, mutta muutoin tykkäsin tosi paljon liikkeiden pätkimisestä. Liikkeiden poikkeuksellinen järjestys ja tauot suoritusten välissä sopivat ainakin meille. Adan kanssa oltiin muistaakseni kuudennessa paikallaoloryhmässä ja muiden liikkeiden kimppuun päästiin vasta lounaan jälkeen iltapäivällä.

Adan suoritukset:

PAIKALLAOLO 10

HYPPY-NOUTO 0 (kolmannella käskyllä nosti vieraan, yököttävän kapulan suuhun. Eipä ole aiemmin kieltäytynyt/empinyt minkään kapulan hakemista...)
KAUKOT 6 (vartalo-ohjaus ekassa siirtymässä,ylimääräinen istu käsky+liikkuminen)
TUNNARI 5 (haisteli pitkään ja hartaasti, toi oman ja sylkäisi jalkoihin....)
LUOKSETULO 5 (molemmat pysähtymiset maahan, eka pitkäksi)
ISTUMINEN 5 (kaksi käskyä, ois saattanut ekalla valua hitaasti istumaan, mutta halusin varmistaa)

SEURAAMINEN 7,5 (njaa...kaukana hyvästä seuraamisesta. Vinoja perusasentoja, paikalla siirtymissä ei ollut yhtään mukana, edisti aikalailla.)
RUUTU 9 (sivusta sisään, muuten hyvä, ellei täydellinen Adan ruutu!!)
METALLI 9 (no problem!)

YLEISVAIKUTELMA 10/7/9 = 8,5

YHTEENSÄ 211,5 /3.tulos.

Hyppynouto.

Ada teki töitä ihan omalla tasollaan, aina meidän paperiin yksi nolla jostain löytää. Ja jotta elämä ei olisi liian tylsää, on se joka kerta eri liike..... Tää on se mikä myö osataan ja mihin myö pystytään, ja hassua kyllä, oon siihen tyytyväinen! Ja eritoten on kiva tehdä töitä Adan kanssa

Adan sijoitus oli 16./60 , olen vielä enemmän ylpeämpi Adasta kun arvostelu oli tiukka ja tulostaso yleisestikin oli tuollainen. Ei huonosti sivulajista, yhdeksänvuotiaalta sportti tukkaiselta agilitycockerilta. Cockereiden joukkue sai  tuloksen kokoon ja oltiin joukkueena 45./72