Rauhallista. Niin rauhallista. Ei kuulu ininää, ei murinaa, ei pienten tassujen lämpsintää, sanomalehden rapinaa tai iloisia haukun kiljahduksia. Meille on palannut arki. Oodi ja Ada ovat muuttaneet omille makuupaikoilleen kodinhoitohuoneeseen, tosin Oodin ostoslistalle on lisättävä uusi sänky, kun ei kestänyt edellinen joululahjaksi saatu yhdeksän pennun käsittelyssä, merkillistä :) Molemmat koirat ovat olleet illan varsin rauhallisia, liekö väsymystä vai ikävää. Tiiviisti molemmat ovat linnoittautuneet tutuille paikoilleen ja ainakin Oodin uni on niin sikeää, ettei pienestä hetkahda. Uupunut emo.

Useampaan kertaan illan aikana Viljamin kanssa mietittiin "minne Oodin pennut on menneet?" Onneksi tyytyi selitykseen, eikä sen ihmeemmin jäänyt asiaa pohtimaan. Suurimman ilon aiheen kodinhoitohuoneen "normalisoimisesta" Viljami koki, kun rikkaimuri löytyi kaapista, joka oli pentujen vuoksi teipattu kiinni. Kyllä meillä on tänään rikkaimurilla ajeltu! Iloisena kotiinpaluu yllätyksenä miuta odotti siivottu pentula. Mummon lapsenhoitoapuun kuului myös pentulan siivous; olipa kiva tulla kotiin kun vastassa oli puhdas pesuaineen tuoksu! Aah, oma koti. Huomenna nautiskellaan Oodin kanssa äitienpäivästä, levätään ja herkutellaan.

Uudet onnelliset cockerin omistajat pääsivät tänään matkaan omien pupsien kanssa ja viimeisetkin saavat omansa ensiviikolla.
Mukava päivä ja luottavaisin mielin jään seuraamaan pikku-Oodejen kehitystä ja elämää! Muistakaa laittaa kuulumisia. Kylään saa tulla ja jos tarvis, niin hoitopaikkaakin kannattaa kysellä.

Jännityksellä odotan Foxin, Topin, Tyynen, Toscan ja "Pekan" sisarusten nimipaljastuksia. Vink, vink: Jori on vielä vapaana

Kaikki yhdeksän samassa kuvassa