Viime viikolla agilityn pariin päästiin kaksien päivätreenien lisäksi molempien koirien ohjauttuihin ryhmiinkin. Lauantaina käytiin cockeriporukalla lenkkeilemässä Joutsenon metsissä ja illalla omalla hallilla epävirallisissa tokoissa. Lenkkiseura oli loistavaa ja koirat saivat temmeltää ympäri metsää noin kolmen tunnin ajan ja illalla tokoilut yllättivät miut todella positiivisesti; molemmat luppikset tekivät hyvät ykköstulokset luokissaan, vaikka pariin kuukauteen ei olla tokoiltukaan kuin lenkkeilyn ohessa silloin tällöin.

Hetken jo mietin, että pitäisi ruveta etsimään toko-kisoja niihin muutamiin viikonloppujen aukkokohtiin, kunnes maanantain Adan lääkärikäynti muutti suunnitelmat, ehkä liiankin lopullisesti. Just kun Adalle oli lokakuun alussa todettu, että ei enää tulehduksen oireita näytteessä ole ja aloitettu erikoisruokavalio, ehdin jo hetkeksi tuudittautua siihen että nyt ois tämä lääkekierre voitettu - toisin kävi. Sunnuntaina illalla Ada heräsi keskeltä pissalammikkoa ja kävellessä vaan lisää valui. Maanantaina Ada ultrattiin, tutkittiin pissa ja otettiin verikokeet. Ja niiden seurauksena aloitettiin Adalle nyt ensin 3kk ajaksi lääkekuuri, jolla autetaan "sulkijalihaksen vajaatoiminnan aiheuttamaa virtsanpidätyskyvyttömyyttä". Lääkityksen vaikutusta seurataan noin kuukauden välein otettavilla pissa ja verikokeilla. Lääke on kennelliiton määrityksen mukaan dopingaine ja koska lääkitys on todennäköisesti elinikäinen, on näin ollen meidän kisaura Adan kanssa tässä......

En oikein vielä tiedä miten asiaan suhtautua, ensisijaisesti olen todella surullinen Adan puolesta ja pettynyt siitä, että meidän kisaaminen päättyy näin....meille tämä on ensimmäistä kertaa todellinen isku päin näköä, että Ada on yhdeksän vuotias, vanheneva koira. Meidän silmissä Ada on vieläkin se riehakas pentu, joka esitti ensimmäisiä rauhoittumisen (vai järkiintymisen) merkkejä täytettyään seitsemän. Jotenkin olisi helpompi jättäytyä pois kisa-areenoilta, jos syy olisi ilmeisempi ja koira toiminnaltaan jo sellaista osoittaisi.

No, nyt asiaa sulatellaan ja ensisijaisesti toki hoidetaan Adan oloa ja eloa sellaiseksi, että harrastamista pystytään vielä jatkamaan. Ikäväkseni vaan luulen, että meidän viimeiseksi viralliseksi startiksi jäi syyskuun piirinmestaruuskisojen hyppyradan nollavoitto! Voi kun tän oisin tiennyt niin olisin osannut nauttia siitä vieläkin enemmän Otsan rypistys