perjantai, 27. heinäkuu 2012

Kesän viettoa

Ei onnistu kuvien tuominen vieläkään...kokeillaan huomenna uudestaan. Kesäkuvia koirista siis tiedossa.

keskiviikko, 20. kesäkuu 2012

Ei otsikkoa




"No niin kaverit, saattehan työ osanne, kunhan tuo Äippä herkeää kyttäämästä meidän touhuja! Malttakaa vielä vähän aikaa."

Kotitouhujen ohella Oodi kävi oman seuran iltakisoissa kokeilemassa onnea agilityssa. Ei ollut onni matkassa. Ekalta radalta keskeytys kolmannelta esteeltä kun A:n harjalta otettiin ilmalento kyljelleen maahan. Onneksi ei käynyt pahemmin, hieronnan ja lenkityksen jälkeen voitiin todeta, että säikähdyksellä selvittiin, eikä Oodi hajonnut. Toisella radalla mentiin Oodin kanssa eri reittejä, ei korvia, ei tolkkua - sinne, tänne ja tuonne sinkoili koira. Hylyn kanssa poistuttiin kehästä. Huoh. Tartteis varmaan saada tuota kisarutiinia molemmille lisää.....

 

Näin meillä odotellaan lenkille lähtöä. Ada osaa ottaa rennosti, kunnes rupeaa tapahtumaan. Oodi on käsketty olemaan edes hetki paikoillaan, ettei koko ajan häslää jaloissa smiley

torstai, 7. kesäkuu 2012

Toinen mejä-koe ja toinen 1-tulos!

Jälkikäteen täytyy olla hyvin tyytyväinen, että päätin sittenkin lähteä sunnuntaina valmiille jäljelle - aika kauan kauhistelin tuplahintaa valmiista jäljestä, kun jälkienteko päivälle sattuikin meno ja sen vuoksi pystyimme osallistumaan vain sunnuntaina. Kannatti juu.

Oodille siis toinen mejä-koe startti. 12:n koiran kokeen seitsemästä avo-koirasta Oodin suoritus viimeinen, joten omaa vuoroa saatiin jännittää aika monta tuntia. Lenkkeilyä, leikkiä, vähän tokoilua, talkoilua ja ajatusten vaihtoa jälki ihmisten kanssa, ei hassumpaa ajanvietettä sekään. Todellinen kotiäidin ja koirien nollaus päivä metsän keskellä.

Oodin suorituksen arvosteli Hannu Suonto. Oma olo jäljellä ja jäljen jälkeen oli tyytyväinen, sen vähän mitä lajista ymmärrän ja oman koiran toimintaa osaan lukea meille uudessa lajissa hämmästyneenä vain seurasin narun päässä roikkuen miten hyvin koira homman taitaa. Makaukset löytyi, Oodi merkkasi ne kuopimalla ja katseella, välillä pälyili taaksen kuin tarkistaakseen pysyvätkö kaikki mukana menossa. Ohjaajan ojaan humpsahtaminen ja kiljahtelu ei juurikaan häirinnyt koiraa - jälki vaan vei jälkikoiraa. Sorkan luona ja tuomarin kiitettyä suorituksesta, itsellä oli todella hyvä fiilis koiran onnistumisesta - pisteiden menetyksistä en ymmärrä, mutta fiilikseksi jäi, että ainakaan suuria virheitä ei matkalle sattunut tai sitten mie en vaan huomannut tai tajunnut niitä...

Tuomarin puhuttelussa Oodin tulos luettiin avo-luokan viimeisenä ja Hannu Suonto totesi, että "Tästä ei nyt ole paljon sanottavaa."  Ja mie vaan miettimään mitähän tuo nyt sitten mahtaa tarkoitaa...

Koeselostus kuului:" Innokkaasti liikkeelle. Iloisesti pompotellen jälki alusta loppuun. Kulmat tarkasti, makuut tutkien. Kaato innosti." Pisteitä 50/50 ja AVO1- tulos!!!!!! Koe oikeus VOI-luokkaan!

sunnuntai, 20. toukokuu 2012

Ihan metsässä

Ensimmäinen mejä-koe kokemus takana ja oikein mukavin muistoin. Oodi tiesi missä mennään ja mitä metsässä kuuluu tehdä, tuloksena 44pistettä ja AVO1-tulos!! Olen yllättynyt ja iloinen, metsässä narun päässä talsiessa en ollut ollenkaan varma mennäänkö siellä missä pitää, onneksi Oodi tiesi. Ihmettelen vaan miten... Niin vähällä harjoittelulla ja ohjaajan kokemattomuudella kyse täytyy olla vain ja ainoastaan lahjakkaasta koirasta.

Tuomari Kati Huovilan koeselostus kertoo meidän metsätaipaleesta seuraavaa:

"Innolla ja tarkasti alkumakaus haistellaan, mistä lyhyt ohjaus ja itsenäisesti maa-ja ilmavainuiseen jäljestykseeen. Oodi tietää tehtävän ja etenee aaltoillen 1-osuuden puolivälistä lähtien, missä sorkkien jäljet ensin pyörittävät. Yhdellä kehoituksella jatkaa. Makaus haistellaan ja pienellä kaarroksella jatkaa. Ennen 2.kulmaa pyöritystä ojan kahta puolta, itsenäisesti jäljen sivulla edeten. Ilmavainulla makauksen vierestä ohi, tarkasti 3-osuus ja ilmavainulla sorkkaa haistelemaan. Oodin ja ohjaajan yhteistyö hiljaista ja sujuvaa kokemattomuudesta ja aaltoilusta huolimatta."

Monta hyvää treenivinkkiä saatiin niin tuomarilta kuin koekavereilta. Ajatuksen muhivat jo. Toivotaan muutamaa koepaikkaa lisää keväälle, niin päästään testaamaan taas Oodin nenää.

torstai, 10. toukokuu 2012

Juoksut, reijitykset ja verijälkeä

Oodin juoksut ovat nyt ohi eli päästään taas agility treeneihin mukaan. Kisasuunnitelmaa pikkuisen tehty, lähikisoissa pysytään ja harvakseltaan kisataan. Nyt ei itsellä voimia ja aikaa panostaa enempää, kunhan tää taas kesäksi muuttuu niin eiköhän uutta intoa taas löydy.

Juoksujen tiimellyksessä käytiin kertaalleen tarkistuttamassa tyttöjen vauriot eläinlääkärissä - tunteet pinnassa ja pörinä menee helposti painimiseksi, kun Oodi härppää Adan kiusana. Naarmuilla ja reijillä korvissa selvittiin ja puhdistamalla saatiin hoidetuksi kuntoon. Enemmän ääntä ja verta, kuin vaurioita.

Oodille varmistui paikka helatorstainn mejä-kokeeseen Lappeenrannassa ja muutaman treenin voimin lähdetään tutustumaan uuteen lajiin. Koira osaa, kunhan emäntä ei eksy metsään. Muutama muukin mejä-ilmo laitettu vireille, katsotaan kuinka monta yritystä tälle kesälle saadaan. Työlästä, mutta mukavaa vaihtelua agin rinnalla.